Vasemmistolinkki järjesti eilen paneelin otsikolla Unohtiko vasemmisto vapauden. Keskustelijoiden lista oli hyvä, joskin puhujat olivat kotoisin niin eri konteksteista että kukin tuntui puhuvan enimmäkseen itsekseen.
Pariisissa toukokuussa 1968 lensivät katukivet ja muutkin käteen sopivat esineet. Politiikka otettiin kirjamellisesti omiin käsiin. En tässä pysty jäljittämään, mihin asti välittömän ja suoran toiminnan historia ulottuu, mutta pitkä se on. Ja tunne siitä, että aivan itse pystyy ilman kokoustamista, poliittista jargonia ja edustuksellisuutta vaikuttamaan asioihin on aivan huikea. Sain siitä jonkinlaisen käsityksen ollessani duunissa HYY:ssä. Hommiini kuului paimentaa tekeillä ollutta yliopiston hallintolakia opiskelijoiden ja työntekijöiden kannalta siedettäväksi. Keinoja olivat muun muassa hallintorakennuksen valtaus ja pistäytyimmepä kutsumatta kylässä noin sadan hengen voimin opetusministeriössäkin. Pysäytimme väkisin opetusministerin auton yms yms. Tätä politiikkaa kuitenkin täydensi lobbaus, ja itseasiassa istuskelu poliittisten avustajien kanssa Kosmoksessa oli HYY:n kannalta kustannustehokkaampaa kuin valtaus ja mielenosoitukset. Ne nimittäin lohkaisiavat budjetista helvetinmoisia siivuja.
Panelin suoran toiminnan spesialistit Dan Koivulaakso ja Akuliina Saarikoski suosittelivat pääasiassa lekaa vallankumouksen työkaluksi. Minua ihmetyttää se, että toistuvasti unohdetaan talouden ja ennenkaikkea teknologian vaikutus ihmisten elämään. Tim Berners-Lee ei käyttänyt lekaa, mutta silti webbi on muuttanut arkielämää ja ihmisten sosiaalisia suhteita enemmän kuin kaikki maailman lekat yhteensä. Leka voi toki olla symbolinen ilmaus: Microsoftin ja muiden jättiläisten valtaa voi jyrsiä avoimen lähdekoodin, kollektiivisen tiedontuotannon ja verkottumisen avulla.
Ikävä kyllä esimerkiksi Britanniassa suunnitellaan kaikkien meilien yms. sähköisen viestinnän tallentamista vuodeksi terrorismin torjunnan nimissä. Se siitä vapaudesta.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti