lauantai 2. toukokuuta 2009

Tekijänoikeus ja kuluttajan oikeus

Sanoma Oy on käynyt hanakasti free lancereiden kimppuun vaatimalla itselleen kaikki oikeudet ostamiinsa juttuihin ja valokuviin. Alma Median lehdet tekivät saman jo aiemmin, mutta siitä ei vielä meteliä noussut. Näyttää siltä, että mitä suurempi merkitys immateriaalinen tuotannolla on yhteiskunnassa, sitä hanakammin kustantajat ja kuluttajat käyvät teosten kimppuun. Tekisi mieli sanoa, että sekä yritykset että piraatit, Vasemmistonuorten tuella, käyvät nylkemään lisäarvoa kulttuurin työläisten selkänahasta.

Mitä tulee tekijänoikeuksiin, de facto Vasemmistonuoret näyttää eksyneen samaan rintamaan suurten mediatalojen kanssa. Jussi Saramo kirjoittaa US-blogissaan Pirate Bay -tuomiosta pitäen niitä kohtuuttomina. Myöhemmässä kommentissaan Saramo lainaa Vasemmistonuorten ohjelmaa, jossa yhtäältä todetaan kulttuurin kuuluvan kaikille ja että tietoon tulisi olla vapaa pääsy. Kannatan. Lisäyksenä todetaan myös, että taiteiijoiden kulttuurityöläisten on saatava tarvittava toimeentulo ja sosiaaliturva; sekin hyvin kannatettava ajatus.

Mutta sitten: "Omistusoikeuksia tietoon ja kulttuuriteoksiin ei tulisi missään vaiheessa antaa yrityksille vaan korkeintaan taiteilijoille ja tiedon tuottajille, ja heillekin rajoitetusti." Olisi kiinnostavaa saada tietää, mitä nämä rajoitukset ovat, sillä nykyinenkään laki ei suojaa aihetta, ideaa, juonta tai tietosisältöä. Esimerkiksi se tieto, joka Lykantropiassa on vaikkapa GLBTQ-väen asemasta natsi-Saksassa on jo nyt vapaasti jaettavissa edelleen. Sitä voi myös vapaasti käyttää toisten, uusien teosten pohjana. Haluaako Vasemmistonuoriso mahdollistaa plagioinnin siten, joku voisi julkaista tavalla tai toisella täysin identtisen teoksen, vain tekijänimi vaihdettuna? Voitaisiinko se muokata toiseen muotoon, vaikkapa elokuvaksi tai näytelmäksi tekijältä lupaa kysymättä?

Jos kulttuurituotteisiin kuten kirjallisiin teoksiin ei ole tekijänoikeutta kenelläkään, edes kirjoittajalla, tämä tarkoittaisi käytännössä sitä että myös suuret kustannustalot voisivat vapaasti hyödyntää sekä julkaistuja teoksia että saamiaan käsikirjoituksia, muunnella niitä tai vaikkapa julkaista ne kustannustoimittajan nimissä. Taiteilijapalkka ei paljon auta, sillä suurin osa esimerkiksi Kirjailijaliiton kuudestasadasta jäsenestä tekee jotain muuta työtä, eikä siis ole päätoimisia kirjailijoita.

Piraattipuolue on oikeutusti kantanut huolta pitkistä tekijänoikeuksista, jotka estävät loppuunmyytyjen teoksten kustantamisen uudelleen jossakin pienkustantamossa. Huoli on aiheellinen. Olen kuitenkin hiukan skeptinen tämän kauniin ajatuksen suhteen. Uudelleen kustantamisen oikeutta ei voine rajata kustantomon koon mukaan, ja isoilla pelureilla on huomattavasti enemmän muskeleita etsiä ja kustantaa teoksia valmiilta markkinoilta.

Ei kommentteja: