Blogosfäärissä on pari vain oopperablogia. Joko oopperassakävijät eivät osaa kirjoittaa, tai sitten kirjoitustaitoiset eivät löydä oopperaa. Tässä lyhyt johdatus oopperakirjallisuuden keskeisiin teoksiin. Sen kun lukee, niin jopa kehtaa mennä Töölönlahdelle tarinoimaan väliajalla.
Giaocchino Rossini: La Cenerentola. Eli suomeksi Tuhkimo. Koominen satu toimimattomasta perheestä.
Richard Strauss: Elektra. Kreikkalainen yläluokan perhe hoitaa tunnetalouttaan kirveellä. Jo Lizzie Borden luki tätä tarinaa pienenä.
Aulis Sallinen: Punainen viiva. Kertomus suomalaisen demokratian historiasta. Teos peilaa säälimättä myös tämän hetken poliittista todellisuutta: karhu syö lehmän ja tappaa Topin, vaikka Topi äänesti vaaleissa sosiaalidemokraatteja.
W. A. Mozart: Le Nozze di Figaro. Transgenderisti sotkee normiperheiden elämää. Ristiinpukeutumista rokokooajan Sevillassa.
W. A. Mozart: Taikahuilu. Tämä pläjäys olisi pelkkä soitinteollisuuden product placement -alusta huiluineen ja kellopeleineen, ellei se sisältäisi kuuluisaa saksalaisten kotirouvien aariaa Der Hölle Rache kocht in meinem Herzen eli suomeksi Voi helvetti kun soppa kiehuu yli.
Georges Bizet: Carmen. Koskettava tarina persoonallisuushäiriöisen, etniseen vähemmistöön kuuluvan työläistytön kohtalosta. Varhainen näkemys syrjäytymisen kasautumisesta.
Paavo Heininen: Silkkirumpu. Kiinalaisten tekstiiliteollisuuden promo. Keskeinen tehtävä silkkirummulla, jonka ne saavat soimaan.
Sarja jatkuu.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
1 kommentti:
Riemastuttava lista! Kommentti tulee jokseenkin viiveellä, mutta löysin blogiisi vasta tänään.
Lähetä kommentti